Seuraamista, paikallaan oloa ja kapulan pitoa

Heippa! Reilu kaksi viikkoa sitten meillä oli Nelman kanssa viimeiset tokon ala-asteen harjoitukset ja seuraavana määränpäänä ois lukio (joo, tiiän oon ihmetelly itekki missä yläaste oikein on). Ennen lukioon vaadittavien taitojen harjoittelua, ajattelin kuitenkin pitää pienen hengähdyksen treenailusta ja toki myös kertoa tänne blogiin meidän ala-asteesta.

Ala-aste oli päällisin puolin eskarissa opittujen asioiden vahvistamista ja ns. soveltamista haastavempien juttujen parissa. Kertailimme esimerkiksi istu, maahan ja seiso, mutta eskarista poiketen harjoittelimme näissä paikalla olemista. Istuessa paikallaan olo sujuu meillä parhaiten, kun taas maaten huonoiten. Nelma oppi vasta vikoissa ala-asteen treeneissä, että ulkonakin voi makoilla paikallaan, vaikka minä en kyyki vieressä.

Seuraamisesta tuli meidän molempien lemppari. Se sujuu hyvin ja opettelemamme 360 asteen pyörähdykset ovat tosi kivoja Nelmankin mielestä. Koiran puolelle kääntyvät pyörähdykset ovat kuitenkin ongelma. Nelma ei mitenkään tajua, miten hänen korkeutensa muka pystyisi pyörimään itsensä ympäri. Mutta eiköhän me sekin harjoitella kunnolla tässä ajan kanssa.

Seurauksessa pyörähtämisen lisäksi opettelimme myös paikallaan pyörähtämistä ja tämä onnistuu jo ihan hyvin. Nelman vasen on kuitenkin vähän heikompi kuin oikea, mutta sekin paranee treenillä.

Otimme myös kapulan pitoa, joka osoittautui hyvinkin hankalaksi. Meidän neitiä ei nimittäin mauttomat puukapulat kiinnosta. Kolmella kerralla taidettiin ottaa kapulan pitoa ja kahdella ensimmäisellä Nelma ei millään suostunut ottamaan kapulaa suuhunsa. Viimeisellä kerralla sujui jo paremmin, mutta eiköhän tytsy alkanut puremaan sitä vähän. Onneksi tätäkin voi harjoitella kotona. Pitää ilmeisesti ostaa toko-kapula jossain vaiheessa.

Parhaiten onnistui kaikissa treeneissä luoksetulo, joka oli eskarissa meillä yksi heikoimpia. Ekoissa ala-asteen treeneissä mulla oli ihan varmat fiilikset, että Nelmalla menee taas monta minuuttia tulla luokseni ensimmäisen kutsumisen jälkeen, mutta niin se vain yllätti ja juoksi suorinta tietä minun luokseni. Tämä toistui joka treeneissä, kun harjottelimme luoksetuloa. Harjoittelimme myös luoksetuloa siten, että koira istuu eteen ja tämäkin sujui oikein hyvin alusta alkaen ja taidettiin ekalla kerralla saada ohjaajalta kehujakin.

Jokatapauksessa mukavaa oli ja uutta opittiin, vaikka parit treenit jäikin sen Nelman jalkakipuilun takia välistä. Inspiraatiota on harjoitteluun ja on niin ihana nähdä, miten oman koiran koulutus etenee.

Lukioon valmistautumisen aloitan luultavasti vasta joulu- tai tammikuussa, ja postaus-suunnitelmieni mukaan, ekat treenipostaukset taitavat tulla vasta ensi vuoden puolella (ellei tule pakottavaa tarvetta puhua niistä sitä ennen).

Ekat juoksut!

Heippa! Oon oottanu tässä jo pari kuukautta Nelman ensimmäisten juoksujen alkamista ja vihdoin se päivä koitti. Viime viikon keskiviikkona iltasella Nelma makoili tapansa mukaan selällään ja sitten huomasin, että nyt näyttää siltä, että pistetäämpä pöksyt jalkaan. (olimme siis ostaneet ne jo pari viikkoa sitten valmiiksi)

Oon ootellu jo jonkin aikaa juoksuja, koska neiti on jo tosiaan reilu 10 kuukautta ja käyttäytyminenkin on välillä ollut hieman sen mukaista, että hormoonit hyrrää. Muuten ei ole ollut käytöksessä suurempaa poikkeavuutta.

Keppejä, kontakteja ja ohjauskuvioita

Heippa! Huhhuh, niin se vain vierähti kaksi viikkoa ilman postauksen postausta ja ihan voin täydestä sydämestä luvata, että syy on aivan puhtaasti kouluhommista. Olen siis tällähetkellä lukion kakkosella ja tän hetkinen jakso on jotain ihan hirveää, aivan liikaa kaikkea koulutehtäviä ym. Ja niiden lisäksi en oo sitten jaksanu enää blogia kirjotella.

Nyt kuitenkin postauksen aiheeseen. Viime viikolla menimme syysloman ja Nelman lepoloman jälkeen pitkästä aikaa agilitytreeneihin, jotka olivatkin itseasiassa viimeiset tällä pentuagilitykurssilla. Tässä postauksessa ajattelin kertoa, mitä kävimme läpi kurssin aikana ja mitä siis tulemme treenailemaan jatkossa omatoimisesti kotona, mökillä, metsikssä tms.

Ensimmäiset jutut, mitä aloimme treenailemaan pentujen kanssa, oli kepit ja kiertäminen. Aloitimme kepit lähettämällä vasemmalta (koira vasemmalla puolella siis) ja itseasiassa vasta parin kerran jälkeen opetettiin lähettäminen oikealta puolelta (koira oikealla). Koko kurssin aikana emme harjoitelleet muuta keppeihin liittyvää ja siis vain kahdella kepillä ollaan menty. Kiertämistä ollaan otettu joka kerralla ja siinä koira kiertää jonkin tolpan, puun, penkin, tms.

Kepit sujuu ihan hyvin, kunhan Nelma ensin muistaa pointin. Täytynee siis opetella enemmän. Kiertäminen sujuu kentällä ja sisätiloissa, mutta metsikössä ei oikeastaan.

Muistaakseni toisella kerralla tutustuttiin kontaktien harjoitteluun ja erilaisiin koiran kehonhallintaa parantaviin liikkeisiin. Oli minikiikkulautaa, toista heiluvaa alustaa, erilaisia korokkeita, saaveja ja laatikoita.

Minä valitsin kahdesta kontaktista (juoksukontakti ja 2on2off) 2on2off:in, koska sen ohjaajamme osasi selittää paremmin ja muutenkin se tuntuu mukavemmalta. Voi olla, että opetan jossain vaiheessa myös juoksukontaktin. Kontaktiopettelu ja muut tämän kohdan jutuista on jäänyt pienmmälle treenailulle, joten kotona pitää ehdottomasti nyt alkaa tekemään näitä juttuja enemmän. Nelma hieman aristaa tuollaisia kiikkulautoja ja muita heiluvia alustoja, joten niiden opettelussa saa ajan kyllä kulumaan.

Ehkä puolet kurssista harjoittelimme kuitenkin ohjauskuvioita. Valssia, persjättöä ja takaaleikkausta.

Valssi sujuu parhaiten ja persjättöä ja takaaeikkausta alamme opettelemaan kunnolla vasta kun kiertäminen on hyvin hallussa. 

Agilityn treenailu jää nyt pitkäksi aikaa kotitreenailuksi, koska paikkakunnallamme on ohjaajista pulaa, joten tulevista kursseista ei ole varmuutta. Onneksi näissä asioissa on kuitenkin jo pitkälle ajalle opeteltavaa ja kyllä sitä aina keksii kaikkea tuon pikkuneidin pään menoksi, joten ei luulisi tulevan tekemisenpuute! Ja kyllähän sitä voi netistäkin oppia uusia agilityjuttuja niin kuin kaikkia muitakin juttuja!