Nelman koko ja tuore rakennekuva

Heippa! Tässä postauksessa näytän eilen eli lauantaina 15.7.2017 ottamani pari kuvaa Nelmasta ja kerron hieman Nelman koosta. Ja neitihän on siis tällä hetkellä noin kuusi ja puoli kuukautta vanha.

Niin kuin olen aikaisemmin täällä blogissa maininnut, niin kasvattaja ilmoitti minulle pennun valintavaiheessa, että tästä pennusta tulee luultavasti suurempikokoinen yksilö ja niinhän siinä kävikin. Minua asia ei haitannut silloin, eikä haittaa nykyäänkään ollenkaan.

Shelttien koko voi vaihdella hyvinkin paljon ja shetlanninlammaskoira ry:n sivuillakin lukee, että vaikka ihannekorkeus onkin noin 36-37cm, on shelttejä silti laajasti 30 sentistä 50 senttiin. Ja Nelmahan on siis tällähetkellä noin 40cm ja kasvua luulisi tulevan vielä pari senttiä ainakin.

Sitten pääsemmekin Nelman painoon, joka on tällä hetkellä siinä 9-10kilon paikkeilla niin sanotun laihdutuskuurin jälkeen. Neitin paino nousi tasaisesti ja reilun kymmenen kilon paikkeilla aloimme huomaamaan vanhempieni kanssa, että ehkä se on hieman liian pyöreähkö. Testasin tuntuuko kylkiluut ja eipä tuntunut (ja kasvattaja kertoi, että sheltti on ylipainoinen, jos kylkiluut eivät tunnu). Niimpä vähensimme ruokaa ja lisäsimme Nelman mahdollisuuksia juosta ja lenkkeillä ja ny kylkiluut tuntuvat hieman ja painoa on pudonnut jonkin verran, joten laihdutuskeinot auttoivat.

Löytyykö tämän postauksen lukijoilta shelttejä? Minkäkokoisia ne ovat? olisi kiinnostava tietää!

Tietopaketteja minusta ja koiruuksista

Heippa! Tällä kertaa ajattelin, että kirjoittaisin jotain erilaisempaa kuin pelkkää kuulumispostausta, ja ajattelin teidän ehkä haluavan tietää meistä jotain. Tänään on siis vuorossa pientä tietopakettia: minusta, Nelmasta ja Roopesta.

Alkuun haluaisin kuitenkin kertoa sen, että antibiootit auttoivat melkein heti Nelman pissatulehdukseen ja nyt neiti on jo normaali pissaamisensa kanssa ja lääkekuurikin ollaan saatu päätökseen.

Aloitetaan minusta, eli tämän blogin kirjoittajasta ja hihnojen päässä roikkujasta. Nimeni on siis Noora ja olen vielä muutaman päivän ajan 16-vuotias, 20. päivä heinäkuuta on nimittäin synttärini. Asun Sodankylässä vanhenpieni kanssa ja olen asunut täällä koko ikäni, siskojakin minulla on kaksi, mutta he ovat jo niin sanotusti lentäneet pesästä. Olen lukiossa ja toinen vuoteni siellä starttaa syksyllä. Jatkosta en tiedä, mutta sen tiedän, etten ikinä enää halua elää ilman koiraa.

Koirista olen pitänyt aina ja perheemme (minun olemassa olon aikana) ensimmäinen koira eli Roope opetti minulle sen, että haluan elää jatkossa koirien kanssa ja innostuin jopa tutustumaan koiraharrastusmahdollisuuksiin, minkä seurauksena aloin miettimään ikioman koiran hankintaa.

Seuraavana valokeilaan astuu Roope. Roope on perheemme ensimmäinen koira minun olemassa oloni aikana. Se on isäni metsäkoira ja se tuli meille joulukuussa 2009 sen ollessa noin kahdeksan viikon ikäinen. Roope on opettanut minulle koirista paljon ja se on minulle, kuten myös tietenkin koko muulle perheelle hyvin tärkeä ja rakas. Roopen kanssa olen lenkkeillyt ja touhunnut hyvin paljon seitsemän vuoden ajan ja kasvattanut koirarakkauttani.

Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, itse päätähtemme Nelma. Nelma on pitkäaikaisin unelmani, eli minun ikioma koira. Nelma on syntynyt tämän vuoden, 2017, tammikuussa ja tuli meille 27. helmikuuta, ollessaan tasan kahdeksan viikkoa. Nelma on perheemme silmäterä ja minun oma vauvveli, jonka kanssa olisi tarkoitus jatkaa toko-harjoittelua ja toko-taitojen vahvistuessa testailla myös agilityä ja koiratanssia, sekä käydä tutustumassa näyttelyihin ja muuhun koiramaailmaan liittyvään.

Heittäkää ihmeessä kysymyksiä, jos jokin asia jäi mietityttämään, voisin nimittäin tehdä jossain vaiheessa vaikka Q&A:n!

Mökkikuvia, eläinlääkärikäynti ja epäonnistuneita toko-treenejä

Heippa! Toinen kuulumispostaus heti perään, mutta yllättävän paljon on viikon aika tapahtunut ja kuvina postauksessa toimii viikonlopun mökkireissulla otetut kuvat.

Viime viikon tiistaina meillä oli Nelman kanssa eskari, joka meni huonommin, kuin aikaisemmilla kerroilla. Alussa Nelma haukkui paljon, mitä ei siis yleensä tee. Koko 45 minuuttia neidillä kiinnosti tavallista enemmän muut koirat ja kontaktia oli hieman hankala muodostaa.

Tiistain treenit menivät vanhoja asioita kerratessa, mutta loppupuolella harjoittelimme myös luoksetuloa. Luoksetuloa harjoiteltiin siten, että ohjaaja piti aina vuorossa olevaa koiraa pitkässä liinassa, omistaja meni vähän matkan päähän ja sitten kutsui koiraa. Meillä ei luoksetulo mennyt ihan nappiin. Nelma lähti haistelemaan kentän hajuja ja etsimään mahdollisesti pudonneita herkkuja ja kun minä kutsuin Nelmaa, ohjaajakin sanoi jotain ja eiköhän Nelma mennyt mieluummin ohjaajan, kuin minun luokse. Lopulta kuitenkin Nelma tuli luokseni sai kehut ja toinen yritys sujui paremmin, Nelma tuli heti luokseni kutsuttuani, joskin hieman hitaasti hölkytellen.

Tiistain treeneistä ei jäänyt kovin hyvä maku suuhun, mutta ehkä huono päivä johtui myös minusta, sillä minäkin tunsin ennen treenejä pientä laiskuutta lähteä.

Viikonloppuna oltiin sitten vanhempieni, sekä koirien kanssa mökillä. Ilma salli ja mittarissa oli päälle 20 astetta perjantaista sunnuntaihin. Koirat nauttivat irtiolosta ja pääsivät myös uimaan ja veneilemäänkin. Roope tunnetusti hyppää veteen jo pari sataa metriä ennen rantaa, jos huomaa veneen hiljentäävän rantaa kohti ja Nelma taasen nautti vedestä ilakoimalla vain rannassa kahlaamalla. Veneessä Nelma oli hienosti ja pisti veneen lattialle maate, kun taas Roope viihtyy enemmän keulassa. Muuten mökkireissu oli tosi mukava, mutta Nelman kanssa oli taas hieman luoksetulo vaikeuksia (onneksi ei ainakaan vielä kuitenkaan kauas lähde) ja sääsket piinasivat sekä koiria, että ihmisiä

Roopekin on kuvassa niin kun näkyy!

Maanantaina meillä oli taas eskaripäivä ja tuntuma oli tosi hyvä kontaktin ja muun suhteen heti, kun pääsimme treenikentälle. Alussa ohjaaja kiersi tuttuun tapaan rapsuttelemassa koiria ja Nelmahan ilopissasi saadessaan huomiota. Alun jälkeen lähdimme kiertämään ringissä ja harjoittelimme seuraamista, sekä täyskäännöksiä molempiin suuntiin. Ringissä pyörimisen jälkeen aloitimme muiden koirien läpi pujoitteluharjoituksen, joka ei kuitenkaan päässyt jatkumaan kuin parin koirakon verran, sillä alkoi kamala kaatosade. Aluksi jatkoimme treenailua kutakuinkin normaalisti, mutta tarpeeksi kauan vesisateen jatkuessa ohjaaja päätti keskeyttää treenit ja siirtää ne jollekin muulle päivälle. Treenit kestivät lopulta vain reilu 10minuuttia.

Viimeiseksi ikävempiin uutisiin. Kävimme nimittäin tänään (5.7.) Nelman kanssa eläinlääkärillä, sillä tyttökoiruus on pissannut eilisestä (4.7.) asti paljon ja kyykkinyt paljon pissaasennossa myös, vaikka pissaa ei ole edes tullut. Veimme Nelman aamulla eläinlääkärille ja alussa yritin eläinlääkärin pyynnöstä viedä Nelman pissalle ja ottaa näytteen, mutta ei Nelma sitten tohtinut pissata. Eläinlääkäri kuitenkin sanoi, että pissanäytettä ei välttämättä tarvi, sillä vaivasta voidaan saada varmuutta pelkkien perusjuttujen katsomisella, joten eläinlääkäri mittasi sitten Nelmalta kuumeen, sekä kuunteli sydänäänet ja tunnusteli vatsaa. Muita oireita ei ilmennyt, joten saimme antibiootit pissatulehduksen hoitoon ja nyt Nelma syö nuita lääkkeitä 5-7 päivää. Pissaaminen on jo tämän päivän aikana hieman tuntunut parantuvan ja neiti ei kyyki enää turhaa niin paljon, joten ehkä tämä menee nopeasti ohi. Myös mieli on ollut entisen virkeä, sillä eilen illalla tytsy oli hieman uupuneemman oloinen.