Lepolomalta palailua, huh!

Heippa! Kerroin viime postauksessa, että Nelman vasen takajalka on reistaillut (luultavasti lihasrevähdys/venähdys).

Olin viikonlopun poikaystäväni mökillä ja Nelma oli puolestaan pe-la yön vanhempieni kanssa kotona ja la-su vanhempieni kanssa meidän mökillä. Sunnuntaina, kun näin Nelman, näytti jalka olevan pahemmassa kunnossa kuin aikaisemmin viikolla ja huolestuin. Ei se kuitenkaan paha ollut, mutta aristi sitä kävellessä enemmän kuin aikaisemmin ja seisoessa ei varannut sille painoa. Päätimme, että soitamme kuitenkin eläinlääkärille vasta tämän viikon alussa (aikaisemmin maanantaina (2.11.) olimme jo soittaneet sinne ja ohjeeksi annettiin vain lepoa ja särkylääkettä).

Maanantaina Nelma ei enää ontunut jalkaa suurinpiirtein yhtään, mutta olin sunnuntaista sen verran huolissani, että vaadin isääni soittamaan eläinlääkärille tiistai-aamuna. Eläinlääkäri sanoi kuulemma, että ei tarvitse olla huolissaan, sillä jos kyseessä on venähdys, voi paranemiseen mennä kauan ja tämä tieto helpotti oloani PALJON.

Tämän viikon aikana neiti ei sitten olekaan ontunut jalkaansa lähes yhtään, vaikka se on esimerkiksi riehunut ympäri taloa lelujensa kanssa. En kuitenkaan mennyt eilen agilityharkkoihin, koska se on kuitenkin melko vauhdikasta välillä.

Tänään kuitenkin menimme tokoon ja sanoin ohjaajalle alussa, että otamme rauhallisemmin tai lähdemme aikaisemmin, jos jalka alkaa näyttää kipeältä. Koko 45 minuutin aikana jalka ei näyttänyt lainkaan ontumisen merkkejä, vaikka Nelma hyppeli ihan innoissaan, kun pääsi pitkästä aikaa koirakavereiden kanssa kentälle. Treenit meni kaiken kaikkiaan hyvin ja neiti jaksoi keskittyä myös treenaamiseen, vaikkei aluksi meinannutkaan pysyä pöksyissään.

Jalka on siis ilmeisesti paranemaan päin, joten voin huokaista helpotuksesta. Pakko sanoa, että ei ole ollut mitenkään mukava tunne, että Nelmallakin on ollut jalka kipeänä Roopen tapaturman ja lopetuksen jälkeen. Nyt kuitenkin näyttää hyvältä ja huomenna mulla itseasiassa alkaa syyslomakin! Jos jalka siis nyt paranee, voimmekin ensiviikolla harjoitella toko- ja agijuttuja oikein kunnolla ja postaustakin voisin kirjoitella sitten, kun pääsemme taas treenailun makuun.

Elämä jatkuu

Hei, nyt ollaan tasan viikko eletty ilman meidän rakasta Roopea ja poitsu on päässyt parempaan paikkaan, eikä enää joudu kärsimään kivuistansa.

Onhan siinä ollut sulattelemista, kun koulusta tullessani kukaan ei olekaan enää ulkona tervehtimässä häntä heiluen ja pienesti haukkuen. Ja monesti ulos mennessäni tai kotiin tullessani olen vilkaissut Roopen häkkin/juoksunaruun päin ja nähnyt sen tyhjyyden, joka muistuttaa minua siitä, että elämäni tärkein koira on nyt meidän perheen oma enkeli tuolla jossain.

Olen kuitenkin pystynyt jatkamaan elämääni eteenpäin ja osaan olla iloinen ja onnellinen muista asioista. Ja eipä sitä koirien kanssa kannattaisikaan elää, jos masentuisi iäksi kun luopumisen aika koittaa. Toki Roopea on kauhea ikävä ja joskus itkettää, mutta silloin ei auta muuta kuin antaa itkun tulla ja muistaa, että Roopella on nyt parempi olla.

Entä mitä meille kuuluu muuten? Noh, Nelmakaan ei ole säilynyt ruhjeitta. Viikko Roopen tapaturman sattumisen jälkeen isäni leikitti Nelmaa ulkona, kunnes yhtäkkiä pikkuneiti vinkaisi ja ontui hetken. Siitä eteenpäin Nelman jalkaan on sattunut hetkinä, jolloin se on lähtenyt juoksemaan kovaa vauhtiä, kolauttanut kyseisen jalkansa (vasen takanen) johonkin tai  kun neiti on horjahtanut portaissa, mikä on myös tapahtunut parin viikon sisään melko useasti (ei siis ole lentänyt portaita alas, vaan horjahtanut niin, että hieman tuntuu). Ontumiset ovat vain hetkellisiä about 10sek, joten vakavempaa vaivaa emme ole missään vaiheessa epäilleet.

Soitimme tämän viikon maanantaina eläinlääkärille Nelman jalkavaivasta ja hän sanoi ohjeeksi vain lepoa ja särkylääkettä. Ainoastaan, jos vaiva ei tunnu lähtevän, hän kehoitti ottamaan uudestaan yhteyttä ja tuomaan pikkuneidin tarkastettavaksi. Epäillään siis, että jalassa on vain lihasrevähdys tai jokin muu pieni, levolla hoituva, vaiva.

Ontumisia ei ole tainnut maanantain jälkeen olla ja Nelma on ollut oikeastaa täysilevossa koko viikon. Tokokin peruttiin tältä päivältä ja itseasiassa viime viikoltakin. Parempi levätä ihan kunnolla, ettei vaiva pahene.

Onkos teidän koirilla ollut tällaisia vaivoja? Mikä on ollut diagnoosi?

Hyvästi rakas koiraveljeni...

Lepää rauhassa maailman tärkein koirapoika, Roope. <3
10.10.2009 - 28.9.2017