Heippa! Täällä Sodankylässä on ollut nyt kahden päivän koiranäyttelyt eilen ja tänään, ja kävimme siellä tänään Nelman ja äitini kanssa.
Heräsimme tänä aamuna hyvissä ajoin ja suuntasimme automme nokan kohti näyttelypaikkaa, joka oli noin puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä. Parin unohduksen ja niistä seuraavan ramppauksen jälkeen pääsimme vihdoin näyttelypaikalle noin puoli yhdentoista aikoihin.
Kävellessämme autolta näyttelyalueelle, Nelma hieman haukkui yhdelle koiralle ja oli hieman hämillään, että miksi jokapaikassa näkyy olevan koiruuksia. Näyttelyalueelle tultaessa näytimme Nelman rokotuspaperit ja kun jatkoimme matkaa koiramäärä oli jo niin suuri, että Nelma käveli aivan jalkojeni vieressä hieman varautuneesti.
Kävelimme kehälle, jossa oli parhaillaan menossa shetlanninlammaskoirien osuus ja jäimme sitten vähän matkan päähän kehästä katselemaan menoa. Nelma oli minun ja äitini jaloissa ja ihmetteli kovasti vilskettä, mutta ei siinä montaa tovia mennyt, kun Nelma oli jo aivan häntä heiluen ja iloisin mielin.
Kovin sai Nelma ihastelevia katseita ja pari äitini tuttua kävi myös hypistelemässä meidän pikkuneitiä. Näyttelyalueella vastaamme tuli käveli myös Nelman kasvattajan tyttö, joka tunnistikin Nelman jo kaukaa ja oli toki innoissaan rapsuttelemassa tyttöstä ja aivan innoissaan oli kyllä Nelmakin, taisi vanhat hajut ja tuttu ihminen muistua mieleen. Saimme häneltä myös vinkkejä Nelman pystyyn nousseen korvan kanssa toimimiseen ja hän lupasi viedä terveiset itse kasvattajalle.
Oli kyllä kaikenkaikkiaan mukava päivä, vaikka tulikin loppujen lopuksi ainakin mulle ja äitille kamalan kylmä. Kotiin päästyämme olimme Nelman kanssa molemmat tosi väsyneitä, ja taisin minäkin reilu tunniksi torkahtaa.
Nelma oli kyllä alun "järkytyksen" jälkeen oikein reipas ja innolla jään odottelemaan seuraavia lähelle tulevia näyttelyitä ja sitä, että mekin päästäisiin joskus Nelman kanssa kehään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti